Tekoäly muuttaa asiantuntijatyötä ja työurista tulee entistä vähemmän ennustettavia. Samalla kasvaa yhden asian arvo: tunnistetaanko osaamisesi ja ajattelusi silloin, kun niitä tarvitaan? Ajatusjohtajuus ei ole vain näkyvyyttä tai henkilöbrändäystä. Se voi olla yksi tulevaisuuden työelämän tärkeimmistä vakuutuksista.
Tulevaisuuden työelämässä yksi asia on varma: hiljainen asiantuntijuus on riski, ei hyve. Ajatus, että “kyllä työni puhuu puolestaan”, on romanttinen jäänne maailmasta, jossa hyvä työ ja sen tekijä kohtasivat toisensa melko suoraviivaisesti. Nyt asiantuntijuudesta kilpailevat ihmiset, organisaatiot, sisällöt ja tekoäly. Hyväkään työ ei aina puhu riittävän kovaa.
Jos asiantuntemus ei näy niille ihmisille, joiden pitäisi siitä kiinnostua, sen vaikutus jää helposti oman työpöydän ympärille. Siksi ajatusjohtajuus ei ole henkilöbrändäystä egon pönkittämiseksi. Se on työelämävakuutus.
Asiantuntija, jota ei tunneta, on helposti korvattavissa
Työmarkkinat kiristyvät, tekoäly automatisoi yhä useampia asiantuntijatyön tehtäviä ja organisaatiot ostavat yhä useammin osaamista projekteina, eivät nimikkeinä. Samalla pelkän tiedon arvo muuttuu. Jos vastauksen saa sekunneissa tekoälyltä, asiantuntijan arvo ei voi perustua vain siihen, että hän tietää asioita.
Arvo syntyy yhä enemmän siitä, mitä tiedolla osaa tehdä. Mitä huomaa ennen muita? Miten yhdistää asioita? Mistä on eri mieltä? Minkä ongelman osaa ratkaista?
Tässä ympäristössä erottautuminen ei synny CV:stä vaan näkemyksistä. Rekrytoijat, asiakkaat ja yhteistyökumppanit googlaavat, seuraavat LinkedIniä, kuuntelevat podcasteja ja lukevat asiantuntijoiden nostoja. He eivät kysy vain mitä osaat, vaan mitä ajattelet.
Jos et itse määrittele, mistä sinut tunnetaan, joku muu tekee sen. Tai pahempaa: kukaan ei tee.
Ajatusjohtajuus ei ole titteli vaan teko
Moni vastustaa ajatusjohtajuutta, koska se nähdään “somemeluna” tai itseään toistavana pöhinänä. Silloin ajatusjohtajuus on ymmärretty väärin.
Aito ajatusjohtajuus ei tarkoita sitä, että julkaisee LinkedInissä kolme kertaa viikossa. Julkaisutiheys ei tee kenestäkään ajatusjohtajaa.
Ajatusjohtajuus syntyy siitä, että ihmisellä on jotain omaa ajateltavaa – ja rohkeutta tuoda se muiden arvioitavaksi.
Se voi olla keskeneräisen ajatuksen jakamista, vaikean kysymyksen nostamista keskusteluun tai valtavirran haastamista perustellusti. Hyvä ajatusjohtaja ei vain kommentoi sitä, mistä kaikki muut jo puhuvat, vaan auttaa muita näkemään tutun asian hieman eri tavalla.
Provokaatio ei tarkoita kärjistämistä kärjistämisen vuoksi. Se tarkoittaa joskus epämukavienkin havaintojen sanomista ääneen. Esimerkiksi sitä, että monen asiantuntijan urakehitys pysähtyy siksi, ettei kukaan organisaation ulkopuolella – tai joskus edes sen sisällä – tiedä, mihin kaikkeen hänen osaamistaan oikeasti voisi hyödyntää. Ajatusjohtajuuden tehtävä ei siis ole tehdä ihmisestä näkyvä. Sen tehtävä on tehdä hänen ajattelunsa näkyväksi. Siinä on iso ero.
Näkyvyys on valuuttaa, mutta pelkkä näkyvyys ei riitä
Ajatusjohtajuus toimii parhaimmillaan kuin korkoa korolle -ilmiö. Yksi hyvä kirjoitus johtaa keskusteluun, keskustelu kutsuun puhumaan, puheenvuoro projektiin ja projekti seuraavaan rooliin.
Yksittäinen LinkedIn-postaus ei tietenkään rakenna työuraa. Mutta vuosien aikana syntynyt jälki omasta ajattelusta voi rakentaa jotain paljon arvokkaampaa: ihmiset alkavat yhdistää sinut tiettyihin aiheisiin, näkemyksiin ja osaamiseen. Silloin et ole enää vain yksi asiantuntija muiden joukossa. Sinusta tulee ihminen, jonka puoleen käännytään tietyssä asiassa. Tätä ketjua on vaikea synnyttää suljettujen ovien takana. Ajattelun pitää päästä sinne, missä muut ihmiset voivat tarttua siihen.
Tämä ei koske vain konsultteja, johtajia tai yrittäjiä. Myös asiantuntijat, kehittäjät, HR-ammattilaiset, ekonomit ja insinöörit hyötyvät näkyvästä ajattelusta. Erityisesti ne, joiden työ ei luonnostaan näy lopputuotteessa.
“En halua brändätä itseäni” on väärä kysymys
Oikea kysymys ei ole, haluatko henkilöbrändin. Kysymys on siitä, jätätkö muiden mielikuvan sinusta kokonaan sattuman varaan. Kaikilla meistä on jonkinlainen ammatillinen maine. Ajatusjohtajuus antaa mahdollisuuden vaikuttaa siihen aktiivisesti ja rehellisesti omista lähtökohdista käsin.
Eikä se tarkoita, että jokaisen pitäisi alkaa rakentaa itsestään LinkedIn-persoonaa. Ironista kyllä, kiinnostavimmat ajatusjohtajat ovat usein juuri niitä, jotka sanovat inhoavansa brändäystä. Heillä on kokemusta, näkemystä ja sopivasti ärsyyntymistä oman alansa epäkohtiin. He eivät välttämättä halua olla esillä, mutta heillä on jotain sanottavaa. Juuri sitä työelämä kaipaa enemmän.
Ajatusjohtajuus hyödyttää myös työnantajaa
Sitten tullaan kysymykseen: entä jos kilpailija huomaa meidän hyvän tyypin? Kannattaa ehkä pelätä enemmän sitä, ettei kukaan huomaa.
Kun organisaation asiantuntijat osallistuvat oman alansa keskusteluun, heidän asiantuntemuksensa alkaa rakentaa myös organisaation mainetta. Yritys voi väittää olevansa oman alansa edelläkävijä, mutta paljon uskottavampaa on, kun sen ihmiset näyttävät sen omalla ajattelullaan. Siksi ajatusjohtajuutta ei kannata ajatella vain yksilön viestintätaitona. Se on myös organisaation kilpailukykyä.
Asiantuntijoiden päähän kertyy valtava määrä havaintoja asiakkaista, markkinasta, teknologiasta ja oman alan muutoksesta. Jos kaikki tämä jää Teams-keskusteluihin, sisäisiin palavereihin ja PowerPointteihin, organisaatio jättää suuren osan asiantuntijuutensa arvosta käyttämättä ja näyttämättä.
Työelämävakuutus, jota kukaan ei voi ottaa pois
Tutkinnot vanhenevat, organisaatiot katoavat ja roolit muuttuvat. Myös tämän päivän kovaa osaamista voidaan automatisoida tai korvata huomenna toisella tavalla. Maine ajattelevana asiantuntijana on vaikeampi automatisoida.
Se rakentuu vähitellen siitä, mitä olet huomannut, sanonut, tehnyt ja saanut muut ajattelemaan. Toisin kuin titteli, vuosien aikana rakennettu maine kulkee mukana, vaikka työpaikka, rooli tai koko toimiala ympärillä muuttuisi. Siksi ajatusjohtajuus on työelämävakuutus.
Tulevaisuudessa menestyvät ne, jotka eivät ainoastaan osaa tehdä työtään, vaan kykenevät sanallistamaan, miksi ja miten he tekevät sen – ja miksi sillä on merkitystä muille.
Jos tämä tuntuu uhkaavalta, se johtuu todennäköisesti siitä, että se on totta. Työelämä ei enää palkitse parhaiten piiloutuvia osaajia, vaan näkyviä ajattelijoita. Ajatusjohtajuus ei ole trendi. Se on selviytymisstrategia.
- Oona Ikonen, Thought Leadership Business Lead
Onko teidän organisaatiollanne enemmän sanottavaa kuin ulospäin näkyy?
Varaa aika sparraukseen Oonan kanssa. Tunnistetaan yhdessä, mistä teidän ajatusjohtajuutenne kannattaa rakentaa, ketkä sen voivat tehdä näkyväksi ja miten asiantuntijoiden näkemyksistä tehdään yrityksen kilpailuetua, sekä miten tämä kaikki yhdistyy PR:ään ja viestintään.